ensitavoite

ensitavoite

perjantai 4. lokakuuta 2013

itseinhoinen perjantaiaamu

Voi helvetti.
Siis nyt mä oikeesti alotan järkevän syömisen ja menen huomenna juoksemaan. Mun on vaan pakko alkaa tehä kunnolla muutaki aerobista ku kävellä ja polkee kuntopyörää salilla puoli tuntia reenin jälkeen. Mä näytän kamalalta.
Mä tiedän joo, että mun nuorin on kuus viikkoo vanha ja joo mä tiedän että tää on ihan peruskauraa mulle että saan tota painoa raskaana. mut SILTI.
Mä otatin takaapäin-kuvan itsestäni. Pyysin, kelatkaa, mun viis ja puol vee tytärtäni ottamaan sen kun ollaan tässä kaksin. Onneksi se on niin pieni ettei se älynny ollenkaan miksi se kuva otettiin. Hän vaan oli innoissaanku sai kuvata.
Mä pyysin sitä siksi, etten KEHTAA pyytää sitä siltä mieheltä, joka meillä asuu.
kelatkaa.
Näin sen kuvan. Ja se on sitten niin kamala, etten julkaise sitä edes nyt. en kehtaa, en voi. julkaisen sen sitten ku en enää näytä siltä. nyt se on liian kipeetä.
mutta VOI LUOJA.

Aamu alko sillä vitutuksella jo valmiiksi. Me fiksuina siirrettiin meijän karkkipäivä eiliseen iltaan, jostain syystä. No, hyvä puoli oli se ettei meillä sitä karkkia paljon ollu jäänyt viime viikonlopulta, eli missä äxiä ja suklaarusinoita ja 2 palaa suklaata. Siis SAINHAN minä siitä kuitenkin kaloreia ihan riittämiin.. :/ no, eipähän tartte viikonloppuna mättää ku eläin ja olla kipee kaks päivää. mutta niin, se ja ne suolaset pekonit. voitte kuvitella että vierastin vaakaa tänä aamuna.
vittu.
Se mies, joka meillä asuu, teki aamupalaa:


Tänään on salipäivä. Mikä olisi ihan jees, jos mulla olisi paita. Ja housut. Nyt mulla on vaan kasa ihraa joka pitäisi saada jonkin kangasriekaleiden alle piiloon.
vittu.

Että tämmönen päivä.
Itkettää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

heräsikö ajatus? jaa se kanssani!